Sääntöuudistus: alustava muutosluettelo kommentoitavaksi 10.5. mennessä

Aiotko tehdä aloitteen ja haluatko ennen vireillepanoa palautetta muilta? Tarvitsetko apua formulointiin? Täällä aloitteet yhdessä valmistellaan.
Alueen säännöt
Luo aloitteellesi oma lanka.
Avatar
mmn
Puoluehallitus
Viestit: 73
Liittynyt: Ti Loka 24, 2017 11:26 pm
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Sääntöuudistus: alustava muutosluettelo kommentoitavaksi 10.5. mennessä

Viesti Kirjoittaja mmn » To Huhti 30, 2020 2:16 pm

Hyvät jäsenet,

alla on alustava luettelo sääntömuutoksista, jotka haluaisin esittää hyväksyttäväksi varsinaiselle puoluekokoukselle.
Näistä on mm. jo keskusteltu puoluepäivillä, ja joitain perusteluja muutoksiin mainitsin aikaisemmassa ketjussa.

Kaikenlaiset kommentit ja kysymykset ovat hyvin tervetulleita, ja etenkin (K):lla merkityistä kohdista kaipaisin palautettanne. Kertokaa myös, jos tuntuu, että jokin tärkeä asia unohtui.

Voitte laittaa kommenttinne tänne, osallistua keskusteluun Telegram-ryhmässä tai lähettää kommentit minulle sähköpostitse (marek.necada@piraattipuolue.fi) 10.5. mennessä. Sen jälkeen valmistetaan yksityiskohtainen sääntömuutoksen teksti kommentoitavaksi, ennen kuin se pannaan vireille.

Alustava luettelo esitettävistä sääntömuutoksista

Sääntöjen rakenne

PRH:ssä rekisteröitäviin yhdistyssääntöihin kirjataan jatkossa vain keskeiset periaatteet ja lainmukaiset välttämättömyydet, jotta niitä ei tarvitse enää muuttaa kovin usein. Yksityiskohdat siirretään johtosääntöihin, joihin voi joustavammin tehdä muutoksia. Näin sääntöjen kehittäminen helpottuu ja halventuu nykytilanteeseen verrattuna, jossa pieniäkin oikaisuja varten täytyy kutsua puoluekokous koolle ja käydä koko sääntömuutosprosessi PRH:ssä läpi ilmoitusmaksuineen ja käsittelyaikoineen.

Johtosäännöistä ylipäätään päättää puoluevaltuusto tai jäsenäänestys. Puolueen toimielimet päättävät omista työjärjestyksistään.

Puolueen toimielimet ja vallanjako

Sovelletaan vallan kolmijako-oppia puolueessa ja lisätään suoraa demokratiaa.

Perustetaan puolueen välimieslautakunta, jonka tehtävänä on olla puolueen "tuomioistuimena", eli ratkaista mahdolliset ristiriidat puolueen sisällä, päättää sääntöjen rikkomuksista jne.
Välimieslautakunnalla on 3–7 jäsentä.

Jäsenen erottamisvalta siirtyy puoluehallitukselta välimieslautakunnalle.

(K) Perustetaan puolueen tarkastuslautakunta, jonka tehtävänä on olla puolueen "poliisina" ja "syyttäjänä", eli tutkia sääntöjen rikkomuksia ja tarvittaessa siirtää ne eteenpäin välimieslautakunnalle.
Tarkastuslautakunnalla on 3–7 jäsentä.

Jäsenistölle annetaan mahdollisuus perua minkä tahansa puolueen elimen päätös. Mikäli 14 päivän sisällä päätöksen julkaisemisesta esitetään sellainen jäsenaloite, päätöksen, ja järjestetään viipymättä jäsenäänestys päätöksen perumisesta.

(K) Perustetaan puolueen osastot, jotka ovat erikoistuneita toimeenpanovaltaisia monokraattisia elimiä. Määräysvalta kuuluu jäsenistön valitsemalle osaston johtajalle.
Osastoja voivat olla esim.

  • (K) tekniikkaosasto (nykyinen verkkopalvelutiimi), joka mm. ylläpitää puolueen palvelimia, kehittää sähköisiä palveluita ja huolehtii tietoturvasta.

  • (K) mediaosasto, joka hoitaa ulkoista viestintää (vaalikampanjointi, lehdistötiedotteet, verkkosivut jne.),

  • (K) ulkomaaosasto, joka ylläpitää kansainvälisiä suhteita,

  • (K) talousosasto (nykyinen taloustiimi).

Puoluevaltuuston ja lautakuntien jäsenet sekä osastojen johtajat valitaan sähköisissä jäsenäänestyksissä, ja heidän varsinainen toimikausi kestää kaksi vuotta.

Puoluevaltuuston kokoonpano

Jokainen piiriyhdistys valitsee yhden valtuutetun puoluevaltuustoon. Muut puoluevaltuuston jäsenet valitaan sähköisessä äänestyksessä, jossa kaikki puolueen jäsenet ovat äänioikeudellisia. (Tällä pyritään mm. parantaa yhteyttä piiriyhdistysten ja puolueen keskuselinten välillä.)

Jäsenäänestykset

Säädetään yleisesti jäsenäänestyksistä ja henkilövaaleista. Jäsenäänestykset järjestetään kryptatulla sähköisellä äänestysalustalla (esim. Helios). Oletusvaalitapana voi olla jatkossakin STV.

Vaaliasiat

Lopullinen päätösvalta vaaliasioissa (vaaliliitot, ehdokaslistat ym.) siirtyy puoluehallitukselta puoluevaltuustolle. Vaaliliittojen kohdalla puoluehallituksen rooli on olla neuvottelijana ja esittelijänä.

Piiriyhdistykset

(K) Joko

  • mahdollistetaan piiriyhdistykset, jotka eivät ole rekisteröityjä yhdistyksiä, tai

  • puretaan kaikki ry-muotoiset piirit.

Kummassakin tapauksessa pitää säätää yleisesti tällaisten piiriyhdistysten rakenteesta ja asemasta.

(K) Pitääkö luonnollisen henkilön jäsenyys piiriyhdistyksessä sidottu jäsenyyteen puolueessa?

Marek Nečada
Piraattipuolueen varapuheenjohtaja. Foorumin ylläpitäjä.


uduntuntu
Viestit: 90
Liittynyt: Ma Touko 11, 2015 9:17 pm

Re: Sääntöuudistus: alustava muutosluettelo kommentoitavaksi 10.5. mennessä

Viesti Kirjoittaja uduntuntu » To Elo 13, 2020 11:23 am

Hmm, muutamia huomioita siitä, että tämä huhtikuussa postattu viesti kuvaa aika huonosti itse puolueen sääntömuutosesitystä, jonka ajantasainen versio löytyy osoitteesta: https://git.piraattipuolue.fi/Piraattip ... %c3%b6t.md

Kommenttini jatkossa koskevat ajantasaista sääntömuutosesitystä.

Puoluevaltuuston toiminnan osalta on todettava, että esitetty puheenjohtaja + 10-30 varsinaista jäsentä + 0-20 varajäsentä + 0-13 piiriyhdistysten nimeämää varsinaista jäsentä + 0-26 piiriyhdistysten nimeämää valtuutettunsa henkilökohtaista varajäsentä, on melkoisen iso elin. Uskoisin toimintakykyisen puoluevaltuuston olevan ideaalisti minimissään 1+8 (päätösvalta viidellä, puheenjohtajan äänen painoarvo on pienempi kuin minimikoon ollessa parillinen). myös 1+5 voisi olla absoluuttisena miniminä mahdollinen, joskin silloin päätösvalta muodostuisi jo kolmella äänellä.

Sinänsä puoluevaltuuston sääntömääräiset tehtävät huomioiden edes päätösvalta kolmella äänellä ei olisi katastrofi ja kun kuitenkin puoluekokouksen valitseman puoluevaltuuston päälle tulisi piireissä nimettyjä valtuutettuja, en usko päätösvallan ohuuden muodostuvan ongelmaksi käytännössä ikinä. En haluaisi puoluekokouksen valitsemien valtuutettujen olevan minkään piiriyhdistyksen edustajina puoluevaltuustossa, jolloin lähtökotaisesti jokainen piiriyhdistys voi edustajansa valtuustoon lähettää.

Puoluekokouksen rakenne esitetyissä säännöissä on ongelmallinen, kun siinä tulee valittavaksi yhdessä ja samassa kokouksessa sekä puoluehallitus että -valtuusto. Tämä tarkoittaa vaalimatemaattisesti esityksen mukaan seuraavaa:

  1. puoluehallituksen puheenjohtaja (1 paikka)
  2. puoluehallituksen varapuheenjohtaja (1-3 paikkaa)
  3. puoluehallituksen jäsenet (2-20 paikkaa)
  4. puoluehallituksen varajäsenet (0-10 paikkaa)
  5. puoluevaltuuston puheenjohtaja (1 paikka, ei voi toimia puoluehallituksessa)
  6. puoluevaltuuston jäsenet (10-30 paikkaa, ei voi toimia puoluehallituksessa)
  7. puoluevaltuuson varajäsenet (0-20 paikkaa, ei voi toimia puoluehallituksessa)

Minimissään puoluehallituksen koko olisi siis neljä henkilöä (päätösvalta kahdella) ja puoluevaltuuston koko 11 henkilöä (päätösvalta kuudella). Tarvitaan siis jokaiseen puoluekokoukseen vähintään 15 henkilöä valittavaksi ja äänestyksien rakenne kannatuspuheenvuoroineen muodostunee raskaaksi. Maksimissaan puoluehallitukseen voidaan sitoa 34 henkilöä ja puoluevaltuustoon 51 henkilöä, eli yhteensä 85 henkilöä puolueen aktiiveista ja sen lisäksi vielä jokaisesta piiriyhdistyksestä voidaan tuoda valtuustoon edustajia, jolloin maksimikokoinen puoluevaltuusto olisi 1 + 30 + 13 = 44 henkilöä, jolloin päätösvalta saavutettaisiin 22 henkilöllä.

Yllä kuvattu kertonee sen, että puoluevaltuusto tarvitsee operatiiviseen toimintaan tarkoitetun puoluehallitukseen käytettävissä olevista aktiiveista sääntömääräisesti tarpeettoman ison osan. Näkisin mieluummin, että hallitus olisi lähtökohtaisesti vastuun ja kuormanjaon onnistumiseksi kohtuullisen iso ja puoluevaltuusto taas hallituksen toimia valvovana elimenä kohtuullisen pieni elin. Puoluevaltuuston sääntömääräiset tehtävät (tilinpäätös, toimintakertomus sekä tili- ja vastuuvapaus kevätkokokoukselle, toimintasuunnitelma ja talousarvio syyskokoukselle) eivät mielestäni edellytä yhdentoista aktiivin sitomista pois operatiivisesta työstä.

Haluaisin, että puoluehallitus valittaisiin parillisinaa vuosina ja puoluevaltuusto parittomina, jolloin vaalit puoluekokouksissa olisivat järkevämmän kokoiset toteuttaa. Valtiollisista vaaleista europarlamenttivaalit viiden vuoden toimikaudellaan ovat joka toinen kerta parillisena vuotena ja joka toinen kerta parittomina, kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa on molemmissa neljän vuoden sykli ja ne järjestetään käytännössä aina parittomina vuosina. Siten ehdotukseni mukaan puoluehallitus toimii käytännössä poikkeuksetta tähdäten toimintaansa seuraaviin vaaleihin ja puoluevaltuusto arvioi puoluehallituken onnistumista siinä tullessaan valituksi valtiollisten vaalien jälkeen järjestettävässä puoluekokouksessa.

Haluaisin myös, että toimielinten toimikausi olisi aina täysiä kalenterivuosia, jolloin tiedonsiirto väistyvän ja aloittavan toimielimen välillä voisi toteutua, kun aloittava toimielin on tiedossa muutamia kuukausia ennen varsinaisen vastuun siirtymistä.

IRC: uduntuntu Facebook: https://www.facebook.com/uduntuntu Twitter https://twitter.com/uduntuntu
email: utu.hopiavuori(at)piraattipuolue.fi


Avatar
mmn
Puoluehallitus
Viestit: 73
Liittynyt: Ti Loka 24, 2017 11:26 pm
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Sääntöuudistus: alustava muutosluettelo kommentoitavaksi 10.5. mennessä

Viesti Kirjoittaja mmn » Ti Syys 01, 2020 8:46 am

Tähän viestiketjuun viime aikoina eksyneille: puoluehallitus esittää jo konkreettisia muutoksia sääntöihin. Se perustuu aikaisemmin mainitsimiini ideoihin (vaikkei kaikki sisälly esitykseen), ja esityksessä on myös mm. Ari-Martin ehdottama hallituksen/valtuuston vuorovuosittainen vaali.

Marek Nečada
Piraattipuolueen varapuheenjohtaja. Foorumin ylläpitäjä.


Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Työtila”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa