Sivu 1/1

Ylimääräinen puoluekokous 3.3.2019

Lähetetty: Su Maalis 03, 2019 10:53 pm
Kirjoittaja AriMartti
Puoluekokouksen etäosallistuminen ei mennyt ihan nappiin. Yritän tässä nyt avata ilmenneitä epäselvyyksiä ja ainakin osaa niihin johtaneista syistä omasta näkökulmastani, joka ei toki määritelmällisesti täysin objektiivinen voi olla.

Haluan vielä tähdentää, että vaalissa oli kyse puoluevaltuuston varsinaisen jäsenen ja varajäsenen statuksesta. Yhdeksästätoista ehdokkaasta viisitoista valittiin varsinaisiksi jäseniksi ja loput varajäseniksi eikä kukaan jäänyt puoluevaltuuston ulkopuolelle. Käytännön merkitystä en tällä statuserolla näe, mutta toki vaalit pitää aina toimittaa mahdollisimman oikein.

On epätodennäköistä, että kaikki viisitoista varsinaista jäsentä ovat läsnä juuri silloin, kun puoluevaltuuston täytyy jostain asiasta äänestää.

1. Äänioikeus etäosallistumisessa
En ole aikaisemmin ollut mukana puoluekokouksen äänioikeutta tarkastamassa. Lisätwistiä asiaan tuo se, että puolueen uudet, marraskuussa hyväksytyt säännöt ovat vielä Patentti- ja rekisterihallituksessa odottamassa käsittelyyn pääsyä ja ennakkotarkastamattomina niitä ei vielä yhdistyslain 52 § 2. momentin mukaisesti saisi soveltaa: "Sääntöjen muutos tulee voimaan, kun se merkitään rekisteriin."

Voimassa olevat säännöt sanovat äänioikeudesta seuraavaa:
9 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmi–kesäkuussa ja syyskokous syys–marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Sääntömuutosesityksessä kyseisessä pykälässä on äänioikeus määritelty tarkemmin:
9 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää varsinaisen kouksen joka toinen vuosi (parillisina vuosina) touko-heinäkuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä tai yksi kolmestakymmenestä (1/30) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki. Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:
a) ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
b) maksettava kuluvan vuoden jäsenmaksu hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:
a) ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa hallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
b) oltava kokouksessa äänioikeutettu.


Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Säännöt tai yhdistyslaki eivät ota kantaa siihen, tuleeko kokoukseen ennalta ilmoittautuneen olla myös läsnäoleva kokouksessa saadakseen äänioikeuden. Kokouksen alussa asiasta keskusteltiin ja todettiin, että sovelletaan uusien sääntöjen käytäntöä eikä liian myöhään kokoukseen ilmoittautuneilla ole äänioikeutta. Salissa paikalla olevista tämä osui yhteen henkilöön, jolle myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus ilman äänioikeutta. Tämä käytäntö ilmeisesti poikkesi aiemmin käytössä olleesta, jossa vaalien aikana äänestyslinkkejä on lähetetty kaikille etäosallistujaksi ilmoittautuneille heidän läsnäolostaan riippumatta.

Mainitsin myös siitä, että koska vaalissa on täytettäviä paikkoja 15 ja ehdokkaita 19, äänestys opavote.com -palvelua käyttäen maksaa rahaa ja siksi läsnäolevien toteamisen ja äänioikeuden myöntämisen kanssa tulee erittäin tarkkana olla.

2. Puheoikeus etäosallistumisessa
Edellä mainitussa keskustelussa todettiin, että kaikilla kokouksessa äänioikeutetuilla on myös puheoikeus, joka ei valitettavasti käytännössä etäosallistujien osalta toteutunut. Viimeisten parin viikon aikana olen monta kertaa puhelimitse mm. kokouksen puheenjohtajalle sanonut, että etäosallistujien chatin seuraamiseen ja myös äänen käyttöön pitää olla etäyhteyksien tekniikasta vastuussa olevan henkilön (minä) lisäksi joku muukin henkilö. Kuva- ja ääniyhteys on eri asia kuin dokumenttien näyttäminen ja huomion hajauttaminen moneen suuntaan ei käytännössä toimi. Aikaisemmin tätä hommaa on hoitanut etäsihteeriksi nimietty henkilö.

Salin mikki oli kytketty kuvasignaalia lähettävään tietokoneeseen ja itse istuin dokumenttia näyttävällä tietokoneella toisen läppärin vieressä. Ennen kokouksen alkua olin tullut liittäneeksi juuri tämän dokumentteja näyttävän tietokoneen salin äänentoistoon ja siksi puheenjohtajan puhuessa mikkiin ääni alkoi välittömästi kiertää kaiuttimista mikille ja jouduin pitämään oman tietokoneeni äänet mykistettynä. Tämä tarkoitti sitä, ettei etäosallistujien puhe saliin kuulunut muuten kuin ne erikseen sallimalla. Valittu etäyhteysalusta olisi luultavasti osannut suodattaa omasta koneesta lähtevän äänen pois ääniulostulosta ja etäosallistujien ääni olisi voinut tulla paremmin kuuluviin. En ollut tätä ehtinyt testata ja virhe oli minun.

Heti, kun huomattiin kokouksen tärkeimmän sisällön, eli äänestämisen kanssa olevat haasteet etäosallistujien osalta, olisi peli pitänyt puhaltaa poikki ja järjestää äänestys uudelleen. Seuraavassa kerron, mitä haasteita tietojeni mukaan etäosallistujilla oli:

2.1 Läsnäolon ilmaiseminen ja kättennostoäänestys
Yhden osallistujan selaimen takana kokousta oli seurannut useampi etäosallistujaksi ilmoittautunut ja valitettavasti en ollut osannut tätä hahmottaa siitä ennen kokouksen alkua kysyttäessä. Jos kokouksessa tehdään koeäänestyksiä kättä nostamalla, johon etäkokousalustassa on oma nappulansa, tulisi jokaisen osallistujan käyttää ääneensä ilmaisemiseen omaa erillistä selainvälilehteään, jossa olevan yhteyden nimenä toimii etukäteen ilmoitettu oikea nimi. Tämä olisi pitänyt selkeästi ohjeistaa ennen kokousta ja käytännöt olisi pitänyt harjoitella erillisessä tilaisuudessa joko samana päivänä selkeästi ennen kokousta tai jonain toisena päivänä, jolloin mahdollisimman moni etäosallistuja olisi voinut tekniikkaa kokeilla.

Kaksi etäosallistujaksi ilmoittautunutta oli yhden ja saman mobiiliclientin takana ja ilmeisesti mobiilisivun käyttöliittymä oli hyvin tehokkaasti piilottanut kontrollit nimen muuttamiselle, chatin avaamiselle tai käden nostamiselle. Heitä ei siis todettu kokouksen alussa läsenäoleviksi ja kolme etäosallistumisensa ilmoittanutta ja kokouksen aikana etäyhteyksien äärellä ollutta äänioikeutettua jäivät ilman puhe- tai äänioikeutta kokouksessa.

2.2 Äänestyslinkin toimivuus
Yhdellä vaalissa ehdolla olleella etäosallistujalla oli hänen mukaansa käynyt niin, että sähköpostitse saapuneen äänestyslinkin klikkaamisen seurauksena oli auennut tyhjä selainikkuna. Käsitykseni mukaan hän olisi voinut opavoten äänestyssivun näyttämisn estävän selainlisäosan sulkemisen jälkeen äänestämään palata, sillä ainakin itselläni on kaikilla eri äänestystavoilla ollut mahdollisuus sinne palata ennen äänen rekisteröimistä palvelimelle. 27 mahdollisesta äänestä yksi oli rekisteröitynyt tyhjäksi, todennäköisesti se ei ollut koskaan palvelimelle saakka päätynyt.

Väitetty tyhjä ääni oli siis vaalissa ehdokkaana olevan itsensä antama, joten todennäköisesti sen antaminen olisi jonkin verran vaalin lopputulokseen vaikuttanut. Vaalitulos on kaikille etäilijöille lähetetty ja käytetty "Scottish Algorithm" on paperilla toistettavissa. Äänestyslippujen sisältökin on tuloksesta nähtävissä, eli on mahdollista tehdä opavoteen uusi äänestys, jossa on annettujen 26 äänen lisäksi yksi tyhjä ääni syötettävissä. Tällainen laskenta maksaa 10 USD eikä mahdollisella tarkistuksella ole vaikutusta pöytäkirjaan merkittyyn vaalitulokseen.

Tämäkin seikka tulee kuitenkin huomioida tulevia etäosallistumimahdollisuuksia järjestettäessä.

Uuden etä-äänen lähettäminen ei äänestyksen alettua ollut mahdollista ja erillisin merkkijonoin ääntenlaskentasysteemiin lisätyt paperilla alunperin annetut äänetkin piti määritellä vaaliin ennen sen avaamista. Anonyymissä vaalitavassa ei voida myöskään luotettavasti todeta, että "annoin tyhjän äänen teknisen ongelman vuoksi" oliei totta, koska ääntä ja äänestäjää ei voi toisiinsa liittää. Sinänsä äänestyskoodeja voi systeemiin lisätä vaalin käynnissä ollessakin, eli teknisesti ei ole mahdotonta antaa yhdelle äänioikeutetulle useita ääniä käyttöön.

Mielestäni siinä kohtaa, kun edellä mainittu asia tuli ilmi, olisi ollut mahdollista sähköpostiäänestys keskeyttää, koko vaali sulkea ja kopioida uuden pohjaksi niin, että jokainen etänä äänestävä olisi uuden äänestysmahdollisuuden saanut. Salissa paperilla annettuja ääniä ei koodeilla oltu järjestelmään nimittäin vielä syötetty ja puheenjohtaja olisi voinut varmistaa etä-äänestyksen sujuneen hyvin.


3. Etäyhteysalusta
Vuosien varrella olen kuullut kritiikkiä aiemmin käytössä olleesta Big Blue Buttonista, koska se käyttää etäyhteysalustan toteuttamiseen vanhaa, tietoturvaltaan onnetonta ja raskasta Flash-tekniikkaa, jonka käyttöönottaminen modernien selainten kanssa ei aina ole suoraviivaista tai helppoa.

Olin muutamaa viikkoa ennen puoluekokousta lupautunut tutkimaan kokouksessa käytettävän etäyhteysratkaisun tekniikkaa ja totesin jitsin täyttävän teknisessä mielessä vaatimukset paremmin kuin hyvin. Kokouksessa varasuunnitelmana ollut julkinen https://meet.jit.si/PPFI-puoluekokous -huone ei ollut puolueen omassa infrassa, jonne olin https://jitsi.piraattipuolue.fi -palvelun rakentanut jo jokin aika sitten. Henkilökohtaisten kalenterihaasteiden vuoksi ratkaisun viilaamiseen ja testaamiseen ei ollut kuitenkaan jäänyt riittävästi aikaa ja puoluekokous alkoi tilanteesta, jossa jokainen osallistuja kyllä kokoukseen pääsi, mutta kuva tai ääni ei mihinkään suuntaan keneltäkään kulkenut. Jouduttiin siis siirtymään varasuunnitelmaan.

Omassa infrassa hostattu jitsi on teknisestikin mielenkiintoinen minun näkökulmastani, koska käytännssä kuvaruudun tai sovelluksen jakamista varten pitää kääntää oma versio Chromen jicofo-pluginista, jonka voi allekirjoittaa alustan omalla sertifikaatilla ja näin varmistua että kokousalustalle näytetään kuvaruutua vain ja ainoastaan kokousalustan mielestä luotetulla pluginilla. Tämmöinen itse rakennettu plugin ei kuitenkaan Chromen tietoturva-asteusten puolesta toimi muualta kuin Googlen Web Storesta asennettuna enkä ollut sitä ennen puoluekokousta Storeen saada.

Kaiken kaikkiaan jitsi mielestäni on prototyypattu nyt ominaisuuksiltaan riittäväksi kokousratkaisuksi, jossa on mahdollista tehdä yksittäisten ilmoittautujien tunnistaminen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla, YouTubeen striimaaminen ja jopa Etherpadin integroiminen osaksi kokousta, jolloin esimerkiksi sääntömuutosten ja puolueohjelmioen käsittely sujuu mainiosti. Konfigurointiin ja testaamiseen tarvitaan paitsi aikaa, myös ihmisiä, erilaisia selaimia ja mobiilisovelluksia käyttämään.

Keskustelu on avattu, käyköön se vilkkaana ja monipuolisena!

Re: Ylimääräinen puoluekokous 3.3.2019

Lähetetty: Ma Maalis 04, 2019 8:26 am
Kirjoittaja artol
Vastaan tähän nopeasti samat pari pointtia jotka laitoin keskusteluihin eilen

Ilmeisesti myöhempi hässäkkä johtui ainkain osittain siitä, että yhden henkilön läsnäoloa ei kirjattu koska hän ei ollut liittynyt kokoukseen omalla laitteella, vaan seurasi kokousta toisen etäosallistujan luota. Täytyy tunnustaa että en edes ajatellut että jotkut näin osallistuisivat, koska kokouksissa äänestetään myös suoraan etäosallistumisclientin kautta. Opavote ja vastaavat järjestelmät ovat olleet käytössä suljettuun lippuäänestykseen (eli käytännössä lähinnä henkilövaaleihin). Keskimääräisessä puoluekokouksesas ylivoimainen enemmistö päätöksenteosta tehdään nimenomaan käsiäänestyksillä.

Kokouksessa äänivaltaansa käyttääkseen pitää nimenomaan osallistua kokoukseen - joko etänä tai paikanpäällä. Eli siis ei ole sellaista omituista välitilaa jossa et ole kokouksessa mukana, mutta kuitenkin äänestät.

Kokoukseen etäosallistuminen perustuu yhdistylakiin ja sääntöihimme

Yhdistyslaki
"Säännöissä voidaan määrätä, että kokoukseen voidaan säännöissä mainituilla edellytyksillä osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta."
(tuo ennen kokouksta vaihtoehtokaan ei ole meillä mahdollinen koska "Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, tällainen osallistumisoikeus voi olla vain kokouksen aikana.")

Säännöt
"Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana."

Olen täysin samaa mieltä siitä, että tämä ei missään nimessä mennyt hyvin, ja on tärkeää analysoida tapahtunutta ja miettiä miten jatkossa nämä asiat voidaan hoitaa paremmin. Etenkin etäosallistumiset ovat aina olleet yksi kokouksen järjestämisen vaikeimmista puolista.

Teknisten ratkaisuiden, paremman ohjeistuksen ja prosessien lisäksi on myös todettava että tärkein ratkaisu mitä näihin tarvitaan on enemmän tekijöitä kokousten toteuttamiseen sekä ennakkovalmistelussa että toteutuksessa. Tämän kokouksen järjestelyt olivat käytännössä täysin Ahdon ja AriMartin varassa mikä on aivan liian ohut kokoonpano jotta asioiden sujuvuus voidaan varmistaa.

Tämä näkyy tosi voimakkaasti siinä, että kun liian moni asia kasaantuu liian harvoille kokouksen aikana tapahtuu helposti myös virheitä.

Re: Ylimääräinen puoluekokous 3.3.2019

Lähetetty: Ma Maalis 04, 2019 11:19 am
Kirjoittaja Lash-
"Kokouksessa äänivaltaansa käyttääkseen pitää nimenomaan osallistua kokoukseen - joko etänä tai paikanpäällä. Eli siis ei ole sellaista omituista välitilaa jossa et ole kokouksessa mukana, mutta kuitenkin äänestät."

Tämä on sitten hoidettu ennen tätä kokousta useita kertoja väärin. Etäosallistujille annettiin aina äänestyslinkit etäosallistujalistan mukaan, ei sen mukaan, olivatko etäalustalla vai eivät. On ollut vaikea satavarmasti taata etäalustan toimivuutta jokaiselle - erityisesti kun flashia käytettiin - mutta äänestyslinkit lähetettiin kuitenkin. Nytkin tuo viritys ei kuulema mobiililla toiminut, minkä takia osa ei kyennyt osallistumaan etänäkään. Sähköposti on kuitenkin kohtuullisen varmaa tekniikkaa (joskin senkin kanssa tunnetusti on törmätty näissäkin ongelmiin), mutta se on mahdollistanut useinkin etäosallistumisen tärkeimmäksi katsottuun asiaan riippumatta siitä, toimiiko se etäalusta, mikä milloinkin on valittu. Monelle aktiiville toki käsiäänestyksellä tapahtuvat äänestykset ovat niitä tärkeimpiä (esim. puolueohjelmamuutokset), mutta monille se on mahdollisuus äänestää kaipaamansa henkilöt vastuutehtäviin. Tällaisia on ollut joitain vuosien saatossa - flash ei toimi, mutta halu olisi ääni antaa vaaleissa. Tätä ei ole ennen estetty millään tavoin.

Säännöt saati laki ei tällaista osallistumismuotoa myöskään estä. Kyse on tulkinnan muutoksesta, ja tämä olisi hyvä sitten selkeästi aukaista, kun tulkinta muuttuu ja miksi.

Vaikutti myös siltä, että etäosallistujien äänioikeus katsottiin kokouksen alussa läsnäolon mukaan. Myöhässä paikalle saapuva ei siis olisi äänioikeutta saanut, toisin kuin saliin myöhässä paikalle tuleva. Käytännössä siis tulkinnan muutoksen takia riittäisi, että käy paikalla olemassa läsnä kun läsnäolijat lasketaan, voisi poistua paikalta ja sitten äänestää sähköpostiin tulevan linkin avulla - tai sitten läsnäolijoita pitäisi tarkistaa useassa eri kohdassa. Joka tapauksessa tähän vaikuttaisi tarvittavan selkeät käytänteet, miten jatkossa toimitaan ja ne on aukaistava selkeästi niin kokouskutsussa kuin muistutuskirjeessä.

Moni ongelma etäosallistujien puolelta toki johtui siitä, että yhdelle ihmiselle oli laitettu liikaa tehtävää. Etäsihteeröinti pelkästään kommenttien lukemiseen ja niiden tuomiseen tiedoksi saliin on yleensä yhdelle ihmiselle riittävän paljon hommaa. Tällaisesta työnjaosta on tietty harmillista kuulla, erityisesti, kun kokouksessa on kuvien perusteella ollut muitakin paikalla kuin Ahto ja Ari-Martti.

Käytännön puolelta kokouksen puheenjohtajan on hyvä muistaa etäosallistujat ja kysyä aina välillä myös etäosallistujien kommentteja / puheenvuoroja tukeakseen etäsihteerin työtä ja yleisesti ottaakseen etäosallistujat huomioon. Se on helppo toki unohtaa, kun tehtävää on joku hoitamassa, eli kyse on enemmän vinkistä jatkoa varten tuleville kokouksien puheenjohtajille. Myös mikäli mahdollista, etäosallistujien keskustelu on hyvä pyrkiä saamaan saliin näkyville kaikille, joskin tekniikka harvoin mahdollistaa tätä kokoaikaisesti (esim. on vain yksi kangas, jolta on näytettävä käsiteltäviä dokumentteja). Kun dokumentteja ei ole käsiteltävänä, niin silloin pyrkiä tuohon kaikille näkyville olevaksi - tällöin on myös sitten useampi silmäpari katsomassa, että etäosallistujat tulevat huomioiduksi. Usein se toki tarkoittaa sitä, että puheenjohtajan pöydällä on jollakulla oltava etäosallistumisalusta auki, jotta voi tämän vaihdoksen ylipäätään tehdä, kangasta kun kohtuullisen usein sieltä hallinnoidaan.

Kokousta on kuitenkin vaikea korjata jälkikäteen ja kuten kokouksessa mainittiin, jos ei tyydytä, tulisi asia viedä käräjille eteenpäin. Toivoisin kuitenkin kokouksen puheenjohtajalta myös näkökulmat asiaan ja hallitukselta selvityksen käytäntöjen tulkinnan muutoksesta ja kuinka on tarkoitus jatkossa toimia. Valitettavasti tällaisesta jää kovin paha maku suuhun, erityisesti kun mukana oli myös vaaleja, joissa jäi ääniä antamatta joko liian työtaakan tähden tapahtuneista virheistä tai käytäntöjen muutoksesta.

edit/lisäys: Etäosallistujalistalta toki poistettiin aiemmin ne, jotka olivat kokouksessa läsnä välttääksemme tuplaäänestämisen mahdollisuuden.

Re: Ylimääräinen puoluekokous 3.3.2019

Lähetetty: Ma Maalis 04, 2019 6:17 pm
Kirjoittaja Nyos
Muutama oleellinen pointti/korjaus.
artol kirjoitti:
Ma Maalis 04, 2019 8:26 am
Ilmeisesti myöhempi hässäkkä johtui ainkain osittain siitä, että yhden henkilön läsnäoloa ei kirjattu koska hän ei ollut liittynyt kokoukseen omalla laitteella, vaan seurasi kokousta toisen etäosallistujan luota. Täytyy tunnustaa että en edes ajatellut että jotkut näin osallistuisivat, koska kokouksissa äänestetään myös suoraan etäosallistumisclientin kautta. Opavote ja vastaavat järjestelmät ovat olleet käytössä suljettuun lippuäänestykseen (eli käytännössä lähinnä henkilövaaleihin). Keskimääräisessä puoluekokouksesas ylivoimainen enemmistö päätöksenteosta tehdään nimenomaan käsiäänestyksillä.

Kokouksessa äänivaltaansa käyttääkseen pitää nimenomaan osallistua kokoukseen - joko etänä tai paikanpäällä. Eli siis ei ole sellaista omituista välitilaa jossa et ole kokouksessa mukana, mutta kuitenkin äänestät.
Kyllä, minun kanssani piti yhden, ihan erityisesti juuri tätä uutta kokousta varten ajoissa maksaneista jäsenistämme osallistua myös äänestykseen, kun yhdessä seurasimme kokousta yhdeltä alustalta, aivan kuten olemme aiemminkin kokouksissa tehneet. Se ei ole mikään väitetysti omituinen välitila, vaan ihan normaalia ja aiemmin ollut myös täysin ongelmatonta.

Pakko myös huomauttaa, että tässä etäilijöiden ohittamisfiaskossa kyse ei ollut todellakaan vain yhdestä ohimenneestä äänestä. Raoulin oma äänestäminen jäi yritykseksi. Heidän lisäkseen olen (ihan kyselemättäkin) tullut tietoiseksi jo kolmesta muustakin jäsenestä, jotka olivat ilmoittautuneet ja olivat aikeissa äänestää, jos vain äänestyslinkin olisivat saaneet kuten ennenkin.

Eli vähintään viisi jäsentä äänineen ohitettiin, todennäköisesti useampiakin.

(Sinänsä tarkalla määrällä ei ole niin merkitystä, koska yhtäkään ei saisi näin ohittaa. Eikä sillä ole tässä mitään merkitystä, jos jäsen ei jostain syystä halua käyttää oikeuttaan osallistua kaikkiin äänestyksiin, kuten ns. käsiäänestyksiin, kunhan jäsenellä on tieto etukäteen miten hän sen voi kohtuullisen yhdenvertaisesti tehdä.)

Puolueen kokouksissa on jo pitkään ollut käytössä vakiintunut käytäntö, että kaikki etäileväksi ilmoittautuneet saavat äänestyslinkin. Vakiintunutta käytäntöä yksinkertaisesti ei vaan voi lennosta muuttaa toiseen. Erityisesti kun se ei ole edes (uusissä eikä vanhoissa) säännöissä kielletty tapa. Eikä missään tapauksessa ilman, että muutoksesta ilmoitetaan selkeästi ja hyvissä ajoin etukäteen, ihan viimeistään kokouskutsussa ja lisäksi mielellään ilmoittautumislomakkeessa ja/tai -kuittauksessa.

Kyse on kuitenkin jäsenten äänioikeudesta, "vain" siitä kaikkein oleellisimmasta asiasta miksi koko kokous on järjestetty.

Tilanne olisi toki ollut parasta korjata heti kokouksessa: Silloin ihan heti kun kävi ilmi, että on pieniäkin ongelmia etäilijöiden osallistumisessa, olisi äänestäminen / käsittely pitänyt keskeyttää ja vähintään selvittää mikä on ongelmien laajuus, ja toimia sen mukaan. Se ei olisi vienyt ylimääräisiä resursseja tai muuta kuin hetken kauemman aikaa, jota ainakin tilavuokrauksen puolesta oli vielä tunteja jäljellä.

Todellinen on ongelma on siis proseduraalinen, eikä tekninen, vaikka sinänsä teknisiäkin yllätyksiä ja haasteita ilmeni, ja niistä AriMartti on ansiokkaan yksityiskohtaisesti raportoinut ja ratkonut. Mutta pitäisi olla jo selkeää, kokouksia ei voi kiirehtiä taikka viedä eteenpäin väkisin ilman että demokratia kärsii.

En ota nyt kantaa enempää siihen, että mitä olisi pitänyt tehdä toisin tai tässä vaiheessa siihen miten tulevaisuudessa pitää toimia, jotta ei toisteta ainakaan samoja virheitä. Enkä halua metsästää syyllisiäkään, koska laajasta kanavalta toiselle ulottuvassa keskustelusta ja monista tuohtuneista sävyistä päätellen voidaan kuitenkin pitää selvänä, että jotain meni pahasti pieleen ja kokous mokattiin, vaikka oltaisiin yksilöinä mitä mieltä tahansa siitä, että mi(t)kä mok(i)a on tai miksi niin tapahtui.

Mielestäni tärkein kysymys tällä hetkellä on, että miten nyt tapahtunut moka korjataan?

...toisin sanoen otetaanko me ihan aikuisten oikeasti riski, että Joku(tm) tai Jotkut(tm) tuohtuivat tarpeeksi viedäkseen jutun oikeasti käräjäoikeuteen, jonka kokouksen pj mainitsi ainoaksi tavaksi? Tai voitaisiinko tehdä suosiolla jotain ennen, esim. todeta, että mitätöidään ja järjestetään uudelleen tarvittavat kohdat?