Muutosesitys / Yksilönvapausohjelma, Huumeet ja päihteet
Lähetetty: Pe Marras 07, 2014 1:52 pm
Muutosesitys / Yksilönvapausohjelma, Huumeet ja päihteet,
https://piraattipuolue.fi/agenda/puolueohjelma
korvataan kokonaisuudessaan seuraavalla kappaleella
Päihteiden käyttö koskettaa Suomessa päivittäin satoja tuhansia ihmisiä suoraan ja välillisesti. Osa päihteiden haitoista on yhteisiä niin laillisille kuin laittomillekin päihteille. Suoria päihteiden käytön aiheuttamia haittoja ovat käytöstä aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä rikosoikeudellisen järjestelmän kustannukset. Näiden suorien haittojen lisäksi päihteiden käyttö voi maksaa yhteiskunnalle välillisesti syrjäytymisenä ja huumausainerikollisuus tuomansa oheisrikollisuuden kautta. Siinä määrin kuin nämä haitat kohdistuvat sivullisiin, on perusteltua pyrkiä minimoimaan niitä. Tällaista politiikkaa nimitetään haittojen vähentämiseksi.
Haittojen vähentäminen ei voi kuitenkaan tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tämä tarkoittaa, että ihmisellä on laissa oikeus tehdä myös itselleen haitallisia päätöksiä silloin kun se ei loukkaa muiden ihmisten vastaavia oikeuksia. Haittojen vähentämisen ja yksilönvapauden kunnioittamisen välinen tasapaino on Suomessa hyvin erilainen eri päihteiden kohdalla, siten on perusteltua tarkastella päihteitä erikseen niiden yhteiskunnallisen aseman ja käytön laajuuden perusteella.
Alkoholi
Suomen käytetyin päihde on alkoholi. Alkoholin käytöstä aiheutuu merkittäviä haittoja niin kansanterveydellisestä, sosiaalisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta tarkasteltuna. Näitä haittoja voidaan tehokkaasti pienentää toimilla, jotka vähentävät alkoholin kokonaiskulutusta tai kulutusta erityisissä riskiryhmissä kuten nuorten ja paljon kuluttavien keskuudessa. Tehokkaimpia tapoja vaikuttaa kokonaiskulutukseen ovat toimet, joilla vaikutetaan alkoholin hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin. Nuorten ja paljon kuluttavien käyttöön on yritetty vaikuttaa kohdennetuin toimenpitein, mutta yhtä selkeitä johtopäätöksiä näiden toimien vaikuttavuudesta ei voida tehdä. Siten kokonaiskulutukseen vaikuttaminen verotuksella ja saatavuuteen liittyvillä rajoituksilla on jatkossakin perusteltua alkoholipolitiikkaa. Mainontaan liittyvät rajoitukset ovat perusteltuja silloin kun mainonnan tarkoituksena on kulutuskäyttäytymisen vahvistaminen, sen sijaan kuluttajaa informoiva mainonta on tervetullutta ja edesauttaa toisenlaisen alkoholikulttuurin syntymistä.
Lainsäädännön täytyy ottaa huomioon alkoholin erityinen kulttuurinen asema. Alkoholikulttuuri voi olla muutakin kuin päihtymistä, mutta se voi myös taantua päihtymyshakuiseksi, jos sen muut ilmenemismuodot tukahdutetaan. Alkoholin vähittäismyyntimonopoli ja monet myyntiaikoja -ja paikkoja koskevat rajoitukset vaikeuttavat mm. kotimaisten pientuottajien ja ravintola-alan yritysten asemaa. Samalla vaikeutetaan myös kohtuullisemman alkoholikulttuurin syntymistä. Vaikka olemme lähentyneet yleiseurooppalaista kulttuuria monessa muussa asiassa, alkoholin käyttö on Suomessa monella tapaa erityisongelma. Näiden ongelmien syy on osittain asetetuissa rajoituksissa, joilla vaikeutetaan juuri niiden toimijoiden asemaa, jotka olisivat luomassa kohtuullisempaa alkoholikulttuuria. Näiden rajoitusten poistamiseksi alkoholin vähittäismyyntimonopoli tulee purkaa ja myyntiaikoja koskevia rajoituksia kohtuullistaa.
Tupakkatuotteet
Toiseksi käytetyin päihteemme on tupakka. Tupakoinnin aiheuttamat kansanterveydelliset haitat ovat merkittäviä ja kohdistuvat käyttäjään itsensä lisäksi sivullisiin passiivisen tupakansavun välityksellä. Tupakoinnin haittoja on perusteltua vähentää hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin kohdistuvilla rajoituksilla, mutta myös vähentämällä suoraan passiivisen tupakoinnin haittoja rajoittamalla käyttöä julkisissa ja julkisluonteisissa tiloissa. Passiivisen tupakoinnin haittoja tulee vähentää myös poistamalla muille nikotiinivalmisteille asetettuja rajoituksia.
Euroopan Unioni on direktiivillä kieltänyt nuuskan myynnin vuonna 1992. Ruotsilla on erityisvapaus EU:n jäsenvaltiona nuuskan myyntiin. Suomen tulee hakea kansallisella tasolla Ruotsin kaltaista erityisvapautta nuuskan myynnin ja maahantuonnin vapauttamiseksi. EU-tasolla Suomen tulee ajaa nuuskan markkinoille saattamisen kieltävän direktiivin kumoamista.
Huumausaineet
Laittomia päihteitä eli huumausaineita tulee tarkastella laillisten päihteiden tavoin niiden käytön laajuuden, kansanterveydellisten vaikutusten ja kulttuurisen aseman perusteella. Huumausaineiden käytön yhteydestä käytön rangaistavuuteen ei ole näyttöä, eikä siten rikosoikeudellisille rangaistuksille huumausaineiden käytöstä ja käyttöön rinnastettavasta hallussapidosta ole perusteita ja niistä tulee luopua.
Joidenkin huumausaineiden käyttö aiheuttaisi yleistyessään merkittäviä kansanterveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Siten toimet huumausaineiden käytön rajoittamiseksi ovat perusteltuja. Huumausaineiden käyttöön vaikuttavia asioita ovat asenteet, saatavuus ja hinta. Asenteet seuraavat muutoksia normeissa ja kulttuurissa eikä niihin vaikuttaminen poliittisesti ole tehokas keino vaikuttaa huumausaineiden käyttöön. Poliittisilla toimilla tulee keskittyä vaikuttamaan saatavuuteen ja hintaan, joka laajalti käytössä olevien ja haitoiltaan vähäisten huumausaineiden kohdalla tulee toteuttaa siirtymällä laittomasta huumekaupasta säännöstellyille markkinoille.
Kannabis on Suomessa selvästi eniten käytetty huumausaine. Kannabista oli terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2010 teettämän selvityksen mukaan käyttänyt noin 650 000 15-69 -vuotiasta suomalaista. Kannabiksen rikollinen välitys rahoittaa muuta rikollista toimintaa, vie resursseja muiden rikosten torjunnasta, estää haitattomamman käyttökulttuurin syntymistä ja saattaa tehdä kannabiksesta portin haitallisempiin huumausaineisiin. Kannabiksen käytön laajuuden sekä rikospoliittisen lähestymistavan ongelmien vuoksi tulisi selvittää mahdollisuuksia siirtyä rikollisilta markkinoilta tapahtuvasta välityksestä säännösteltyyn ja verotettavaan kaupankäyntiin. Kannabiksen pienimuotoinen kasvatus omaan käyttöön tulee lainsäädännössä rinnastaa käyttöön.
Huumausaineiden stigmatisointi voi vähentää niiden hyödyllistä soveltamista lääketieteessä ja tutkimuskäytössä. Se voi myös vaikeuttaa ongelmakäyttäjien hoitoonhakeutumista ja keskustelua päihteistä perheissä ja kouluissa. Julkisessa päätöksenteossa nämä vaikutukset tulee ottaa huomioon ja välttää stigmatisointia pelottelun tai väärän informaation levittämisen keinoin.
---
Sisällöstä ja perusteluista:
Muutosesitys sisältää kaksi uutta kannanottoa aiempaan. Jatkossa henkilökohtaisen vapauden lisäksi esittäisimme haitoiltaan vähäisten huumausaineiden laillista kauppaa, ja olisimme valmiita hyväksymään myös markkinointiin sisältyviä rajoituksia, jos ne rajoittavat haitalliseen käyttökulttuuriin ohjaavaa markkinointia. Sen sijaan kannatamme kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka edesauttavat paremman tai terveellisemmän päihdekulttuurin kehittymistä ja vakiintumista.
Muutoesitys lähti pyrkimyksestä selkeyttää olemassaolevaa puolueohjelman kantaa, sekä tuoda esille kehitysehdotuksia jotta päihdepolitiikastamme tulisi progressiivisempaa.
Esityksen on luonnostellut Joel Piekkola. Pahoittelut että esitys tulee foorumille muutaman päivän myöhässä itse asettamastani deadlinestä. Käydään keskustelu sit kokouksessa.
https://piraattipuolue.fi/agenda/puolueohjelma
korvataan kokonaisuudessaan seuraavalla kappaleella
Päihteiden käyttö koskettaa Suomessa päivittäin satoja tuhansia ihmisiä suoraan ja välillisesti. Osa päihteiden haitoista on yhteisiä niin laillisille kuin laittomillekin päihteille. Suoria päihteiden käytön aiheuttamia haittoja ovat käytöstä aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä rikosoikeudellisen järjestelmän kustannukset. Näiden suorien haittojen lisäksi päihteiden käyttö voi maksaa yhteiskunnalle välillisesti syrjäytymisenä ja huumausainerikollisuus tuomansa oheisrikollisuuden kautta. Siinä määrin kuin nämä haitat kohdistuvat sivullisiin, on perusteltua pyrkiä minimoimaan niitä. Tällaista politiikkaa nimitetään haittojen vähentämiseksi.
Haittojen vähentäminen ei voi kuitenkaan tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tämä tarkoittaa, että ihmisellä on laissa oikeus tehdä myös itselleen haitallisia päätöksiä silloin kun se ei loukkaa muiden ihmisten vastaavia oikeuksia. Haittojen vähentämisen ja yksilönvapauden kunnioittamisen välinen tasapaino on Suomessa hyvin erilainen eri päihteiden kohdalla, siten on perusteltua tarkastella päihteitä erikseen niiden yhteiskunnallisen aseman ja käytön laajuuden perusteella.
Alkoholi
Suomen käytetyin päihde on alkoholi. Alkoholin käytöstä aiheutuu merkittäviä haittoja niin kansanterveydellisestä, sosiaalisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta tarkasteltuna. Näitä haittoja voidaan tehokkaasti pienentää toimilla, jotka vähentävät alkoholin kokonaiskulutusta tai kulutusta erityisissä riskiryhmissä kuten nuorten ja paljon kuluttavien keskuudessa. Tehokkaimpia tapoja vaikuttaa kokonaiskulutukseen ovat toimet, joilla vaikutetaan alkoholin hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin. Nuorten ja paljon kuluttavien käyttöön on yritetty vaikuttaa kohdennetuin toimenpitein, mutta yhtä selkeitä johtopäätöksiä näiden toimien vaikuttavuudesta ei voida tehdä. Siten kokonaiskulutukseen vaikuttaminen verotuksella ja saatavuuteen liittyvillä rajoituksilla on jatkossakin perusteltua alkoholipolitiikkaa. Mainontaan liittyvät rajoitukset ovat perusteltuja silloin kun mainonnan tarkoituksena on kulutuskäyttäytymisen vahvistaminen, sen sijaan kuluttajaa informoiva mainonta on tervetullutta ja edesauttaa toisenlaisen alkoholikulttuurin syntymistä.
Lainsäädännön täytyy ottaa huomioon alkoholin erityinen kulttuurinen asema. Alkoholikulttuuri voi olla muutakin kuin päihtymistä, mutta se voi myös taantua päihtymyshakuiseksi, jos sen muut ilmenemismuodot tukahdutetaan. Alkoholin vähittäismyyntimonopoli ja monet myyntiaikoja -ja paikkoja koskevat rajoitukset vaikeuttavat mm. kotimaisten pientuottajien ja ravintola-alan yritysten asemaa. Samalla vaikeutetaan myös kohtuullisemman alkoholikulttuurin syntymistä. Vaikka olemme lähentyneet yleiseurooppalaista kulttuuria monessa muussa asiassa, alkoholin käyttö on Suomessa monella tapaa erityisongelma. Näiden ongelmien syy on osittain asetetuissa rajoituksissa, joilla vaikeutetaan juuri niiden toimijoiden asemaa, jotka olisivat luomassa kohtuullisempaa alkoholikulttuuria. Näiden rajoitusten poistamiseksi alkoholin vähittäismyyntimonopoli tulee purkaa ja myyntiaikoja koskevia rajoituksia kohtuullistaa.
Tupakkatuotteet
Toiseksi käytetyin päihteemme on tupakka. Tupakoinnin aiheuttamat kansanterveydelliset haitat ovat merkittäviä ja kohdistuvat käyttäjään itsensä lisäksi sivullisiin passiivisen tupakansavun välityksellä. Tupakoinnin haittoja on perusteltua vähentää hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin kohdistuvilla rajoituksilla, mutta myös vähentämällä suoraan passiivisen tupakoinnin haittoja rajoittamalla käyttöä julkisissa ja julkisluonteisissa tiloissa. Passiivisen tupakoinnin haittoja tulee vähentää myös poistamalla muille nikotiinivalmisteille asetettuja rajoituksia.
Euroopan Unioni on direktiivillä kieltänyt nuuskan myynnin vuonna 1992. Ruotsilla on erityisvapaus EU:n jäsenvaltiona nuuskan myyntiin. Suomen tulee hakea kansallisella tasolla Ruotsin kaltaista erityisvapautta nuuskan myynnin ja maahantuonnin vapauttamiseksi. EU-tasolla Suomen tulee ajaa nuuskan markkinoille saattamisen kieltävän direktiivin kumoamista.
Huumausaineet
Laittomia päihteitä eli huumausaineita tulee tarkastella laillisten päihteiden tavoin niiden käytön laajuuden, kansanterveydellisten vaikutusten ja kulttuurisen aseman perusteella. Huumausaineiden käytön yhteydestä käytön rangaistavuuteen ei ole näyttöä, eikä siten rikosoikeudellisille rangaistuksille huumausaineiden käytöstä ja käyttöön rinnastettavasta hallussapidosta ole perusteita ja niistä tulee luopua.
Joidenkin huumausaineiden käyttö aiheuttaisi yleistyessään merkittäviä kansanterveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Siten toimet huumausaineiden käytön rajoittamiseksi ovat perusteltuja. Huumausaineiden käyttöön vaikuttavia asioita ovat asenteet, saatavuus ja hinta. Asenteet seuraavat muutoksia normeissa ja kulttuurissa eikä niihin vaikuttaminen poliittisesti ole tehokas keino vaikuttaa huumausaineiden käyttöön. Poliittisilla toimilla tulee keskittyä vaikuttamaan saatavuuteen ja hintaan, joka laajalti käytössä olevien ja haitoiltaan vähäisten huumausaineiden kohdalla tulee toteuttaa siirtymällä laittomasta huumekaupasta säännöstellyille markkinoille.
Kannabis on Suomessa selvästi eniten käytetty huumausaine. Kannabista oli terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2010 teettämän selvityksen mukaan käyttänyt noin 650 000 15-69 -vuotiasta suomalaista. Kannabiksen rikollinen välitys rahoittaa muuta rikollista toimintaa, vie resursseja muiden rikosten torjunnasta, estää haitattomamman käyttökulttuurin syntymistä ja saattaa tehdä kannabiksesta portin haitallisempiin huumausaineisiin. Kannabiksen käytön laajuuden sekä rikospoliittisen lähestymistavan ongelmien vuoksi tulisi selvittää mahdollisuuksia siirtyä rikollisilta markkinoilta tapahtuvasta välityksestä säännösteltyyn ja verotettavaan kaupankäyntiin. Kannabiksen pienimuotoinen kasvatus omaan käyttöön tulee lainsäädännössä rinnastaa käyttöön.
Huumausaineiden stigmatisointi voi vähentää niiden hyödyllistä soveltamista lääketieteessä ja tutkimuskäytössä. Se voi myös vaikeuttaa ongelmakäyttäjien hoitoonhakeutumista ja keskustelua päihteistä perheissä ja kouluissa. Julkisessa päätöksenteossa nämä vaikutukset tulee ottaa huomioon ja välttää stigmatisointia pelottelun tai väärän informaation levittämisen keinoin.
---
Sisällöstä ja perusteluista:
Muutosesitys sisältää kaksi uutta kannanottoa aiempaan. Jatkossa henkilökohtaisen vapauden lisäksi esittäisimme haitoiltaan vähäisten huumausaineiden laillista kauppaa, ja olisimme valmiita hyväksymään myös markkinointiin sisältyviä rajoituksia, jos ne rajoittavat haitalliseen käyttökulttuuriin ohjaavaa markkinointia. Sen sijaan kannatamme kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka edesauttavat paremman tai terveellisemmän päihdekulttuurin kehittymistä ja vakiintumista.
Muutoesitys lähti pyrkimyksestä selkeyttää olemassaolevaa puolueohjelman kantaa, sekä tuoda esille kehitysehdotuksia jotta päihdepolitiikastamme tulisi progressiivisempaa.
Esityksen on luonnostellut Joel Piekkola. Pahoittelut että esitys tulee foorumille muutaman päivän myöhässä itse asettamastani deadlinestä. Käydään keskustelu sit kokouksessa.